Kesäiset terveiset kaikille!
Urjalan Karjalaiset ry toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi toimintaamme mukaan!
Kulunut vuosi oli tapahtumarikas ja antoisa. Yhdistyksemme sai kunnan kulttuuripalkinnon toimimisestaan. Kiitos kaikille mukana olleille!Tulevia tapahtumia:
3.8. vietetään Urjala - viikolla tuttuun tapaan Evakkoiltamia.
Silloin kahvitellaan ja tarinoidaan jatkaen viime syksynä ilmestyneen Evakoista kavereiksi - kirjan teemoja. Puhumaan tulevat kansanedustaja, viime hallituksen maatalousministeri Sirkka- Liisa Anttila sekä kirjaan kirjoittanut Vesa Kaartinen.
Musiikkiohjelmasta vastaa Jari Mustajärvi.13.8. Kesäretki Turkuun. Aamukahvin jälkeen ohjelmassa on kaupungin kiertoajelu ja tutustuminen Turun linnaan ja tuomiokirkkoon. Kaupunkiopas on koko ajan mukana. Päivällisen syömme ravintolalaiva Rudolfiinalla. Nautimme hyvästä ruuasta sekä kiertelemme kauniissa saaristossa kahden tunnin ajan.
17.8. Yhdessä seurakunnan kanssa vietetään Urjalan kirkossa hengellisten karjalaisten laulujen iltaa.
Muolaan juhlat ovat 31.7.Forssassa.
Kuolemajärvijuhla 11.9. Turussa.Pyhäinpäivänä on seppeleenlasku Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä sekä kirkkokahvit seurakuntatalolla. Itsenäisyyspäivänä lasketaan seppeleet sankarihaudoille.
Osallistumme Pentinkulman päivien järjestelyihin tuttuun tapaan.
Pikkujoulu vietetään Urjalassa yhdessä Forssan Karjalaseuran kanssa.
Juuret Muolaassa tapahtumiin osallistumisista päätetään, kun tiedetään syksyn ja kevään ohjelma.
Julkaisemiamme kirjoja en vielä jäljellä, mikäli kaipaatte esim. lahjavinkkiä!Jäsenmaksu on 8 €.
Sen voi maksaa tilille Urjalan Karjalaiset FI158 5488 4320 0167 83Tulevista tapahtumista ilmoitetaan lehdessä ilmoituksin ja seurapalstalla.
Kotisivut www.urjalankarjalaiset.fi pitää myös teidät ajan tasalla. Sivustoa ylläpitää Seppo Pirhonen.Toivotamme kaikille innostavaa ja toiminnallista aikaa!
Tervetuloa toimintaan mukaan!Urjalan Karjalaiset ry
Vaellus välittyy aitona filmissä
Urjalan Evakkovaelluksen tunnelmat välittyvät aitoina vaelluksesta valmistuneessa uudessa videossa. Kari Simolan 50 minuuttia kestävä taltiointi dokumentoi vaelluksen kulun avajaisista päätöshartauteen.
Filmi alkaa, kun väkeä alkaa kokoontua Urjalan asemalle helteisenänä lauantai-aamuna 10. heinäkuuta 2010. Neljännelle valtakunnalliselle Evakkovaellukselle kerääntyvät ovat valmistuneet tapahtumaan monin tavoin huolella. Mukaan otetut tavara-arkut ja reput muistuttavat, miten evakkoon lähtijät joutuivat usein kantamaan sen vähän, mitä mukaan sai otettua.
Professori Laila Hirvisaaren koskettava avauspuhe on taltioitu kuten muukin avajaisen ohjelma. Aivan samoin mukana on vaelluksen päättänyt Urjalan sankarihadalla pidetty kenttähartaus, jossa puhui Jorma Susi. Väliin mahtuu kulkemista metsäisellä reitillä ja piipahdukset taukopaikoilla.
Niistä toinen oli Heimo Järveläisen pihapiirissä, josta on taltioitu myös työnäytökset puiden pilkkomisesta ja tervaamisesta. Suorastaan dramaattista tuntua syntyy tiukassa kulkulupien tarkastuksessa, kun lähialueelle on pudotettu desantti. Laskuvarjon jäänteet roikkuvat puussa vaeltajien kulkiessa ohi.
Vaellusvideon tunnus on lainattu professori Laila Hirivsaarelta: jokaisella evakolla on omat muistonsa. Heistä jokaisesta saisi oman tarinansa. Evakon kohtalo on jokaiselle erilainen, mutta aina yhtä satuttava ja järkyttävä.
Vaelluksesta tehtyä dvd:tä voi tilata Urjalan Karjalaisten sihteeriltä Maija Lintula puh. 040 569 82 65 tai puheenjohtajalta Eija Järviseltä puh. 040 841 77 27. Vaellustaltiointi maksaa 15 euroa. Lisäksi tulevat postikulut.
___________________________________________________________________
Asko Viholaisen:
Kuletut kujaset- runokirja
Kirjan on kustantanut Urjalan karjalaiset r.y.
Kirja on on loppuunmyytyValkjärveläisjuurisen Asko Viholaisen toinen runokokoelma kertoo karjalan murteella eletystä elämästä pienen pojan kokemuksista aina vanhuuden kynnykselle. Runoissa on esillä ikävä, menetys, kaipaus, mutta myös terävä huumori ajan ilmiöistä. Lukiessa kokee koko tunnemaailman kirjon.
Asko Viholainen:040-7009892
Muolaa Talvisodan keskiössä
Veli-Matti Halonen, Lauri Haaja ja Heimo Järveläinen luovuttivat Ilmari Hakalalle Marttii Saarennon kirjan Kymenlaaksolaisrykmentin mukana talvisodassa. Kuva Jukka Paavilainen
Mitä tapahtui Muolaassa Talvisodan päivinä? Vastauksen antoi sotahistorioitsijaksi ryhtynyt everstiluutnantti evp. Ilmari Hakala maaliskuun alun Muolaa-illassa Helsingissä. Tilaisuus veti Kampin palvelukeskukseen ennätysyleisön. Alustaja sai kiitoksena Urjalan Karjalaisilta yhdistyksen julkaiseman kunniapainoksen Martti Saarennon kirjasta Kymenlaaksolaisrykmentin mukana Talvisodassa.Hakala muistutti, miten sotatapahtumiin Muolaassa vaikutti pitäjän sijainti: päätiet kulkivat sen kautta. Hakala painotti niin ikään sitä, miten Sortavalassa ilmestyneessä Suojeluskunnan lehdessä "Rajan Turvassa" Kustaa Sihvo otti jo 1938 esiin sodan uhan Euroopassa. Samalla kirjoittaja kiinnitti huomiota siihen, miten venäläiset rakensivat uusia teitä Suomen rajalle.
Osittain tämän artikkelin vauhdittamina alkoivat kesällä 1939 vapaaehtoiset linnoitustyöt, joilla oli Hakalan mukaan yllättävän suuri suosio. Etukäteen oli ajateltu, että niihin osallistuisi päivittäin 2000 henkeä, mutta vapaaehtoisia oli paikalla kaksinkertainen määrä.
Töiden tavoitteena oli, ettei venäläisille jäisi vapaata hyökkäysuraa. Nykyisin linnoitusrakenteet tunnetaan Mannerheim -linjana. Linnoitustöihin osallistui 70 000 miestä ja 2 000 naista ja niitä jatkettiin vapaaehtoisvoimin aina 12.10. asti, jolloin tuli kutsu ylimääräisiin harjoituksiin.
Hakalan mukaan linnoitusvaiheessa oli kyse myös ensimmäisestä kohtaamisesta karjalaisten ja muiden suomalaisten kesken. Kannaksella jopa pelättiin, osaavatko vieraat käyttäytyä rajalla. Jotkut siellä kävivätkin näyttämässä takapuoltaan.
Muolaassa oli viisi linnoitustyömaata, joista tärkein oli Parkkilan alueella.
Hakalan mukaan Punnusjärven ja Vuoksen välisen linnoitustyömaan kiviesteet näkyvät edelleen Pasurinkankaalla. Salmenkaita -joella tehtiin myös linnoitustöitä, mutta pääosin pohjoisrannalla Äyräpään puolella. Siitäkin on jälkiä maastossa.Huolta Suomen tulevaisuudesta lisäsi Saksan ja Neuvostoliiton solmima Molotov-Ribbentrop -sopimus. Saksan hyökkäys Puolaan 1.9. johti Suomessa valmiuden nostoon. Muolaan suojeluskunta harjoitteli sitä, miten nopeasti miehet saataisiin asemiin rajalle. Siihen meni Hakalan mukaan kuusi tuntia.
Kutsu ylimääräisiin harjoituksiin 12.10. toi Muolaaseen Polkupyöräpataljoona 5:n, joka koostui Mikkelistä tulleista varusmiehistä. Lisäksi pitäjässä oli alueen omista miehistä koottu erillinen pataljoona. Muutamaa päivää myöhemmin Muolaaseen tuli vielä 11. divisioonan joukkoja Kymenlaaksosta.
Samoihin aikoihin alkoi evakuointi, mutta kun mitään ei tapahtunut, evakkoon lähteneet palasivat takaisin. Kun Mainilan laukaukset ammuttiin 26.11., Neuvostoliiton vastaisella rajalla oli vain vakinaisia rajajoukkoja ja erillisen pataljoonan miehiä. Muualta Suomesta tulleet joukot olivat ryhmittyneet juuri Mannerheim-linjalle.
Kymenlaaksosta Muolaaseen tulleet kolme rykmenttiä -- jokaisessa oli 3 500 miestä -- jatkoivat linnoitustöitä. Osana linnoitusta Salmenkaidan Äyräpäänjärven puolelle tehtiin pato, jolla vesi nostettiin niin, ettei alueita voinut käyttää ennen kuin talvi jäädytti alueet.
Kun varsinainen hyökkäys alkoi 30.11., ensimmäiset venäläiset olivat Muolaassa jo 2.12. Hakalan mukaan syynä nopeaan etenemiseen oli Mannerheimin ja kenraali Östermanin erimielisyys siitä, taistellaanko rajalla vaiko siellä, mihin miehiä oli ryhmitetty. Mannerheim olisi halunnut, että vastarintaa olisi ollut jo rajalla, Östermanin mielestä kannatti sotia pääpuolustuslinjalla.
Hakalan mukaan suomalaiset ryhtyivät tiukkaan puolustukseen, vaikka tiesivätkin, että ollaan alivoimaisia. Ensimmäisen kerran Muolaa mainitaan Päämajan tilannetiedotteessa 12.12., jossa kerrotaan edellisen päivän tapahtumista. Tiedote toteaa, kuinka vihollinen on hyökännyt kiivaasti ja kovia taisteluja on käyty erityisesti kirkonmäellä. Hakalan mukaan kirkonmäet valikoituivat taistelupaikoiksi, koska niistä tiedettiin, että niihin voi kaivaa asemia.
Seuraavan kerran Muolaa mainitaan 15.12., jolloin todetaan vihollisen hyökänneen 14.12. etenkin Punnusjoella. Muutamaa päivää myöhemmin 18.12. kerrotaan vihollisen hyökkäävän Muolaanjärven ja Kaukjärven välillä. Nykyisin tämä Kaukjärven alue tunnetaan Summana, mutta tuolloin käytettiin Kaukjärven nimeä. Suomalaisten ilmoitettiin tuhonneen 26 panssarivaunua.
Hakalan mukaan venäläisillä oli 60-80 tykkiä jokaisella rintamakilometrillä eli 12 metrin välein. Näin 10 kilometrin matkalla oli enemmän tykkejä kuin koko Suomen armeijalla, jolla tykkejä oli vain 420 kappaletta. Hakalan sanoin suomalaiset alkoivat tässä vaiheessa olla pinteessä.
Seuraavina päivinä tilannetiedotuksissa puhutaan edelleen Muolaanjärven ja Kaukjärven taisteluista kunnes 23.12. todetaan, että rintamalla on suhteellisen rauhallista. Venäläisten hyökkäys pysähtyi 22.12., vaikka sen jälkeen venäläiset tekivät vielä ensimmäisen yöhyökkäyksen 23.12.. Suomalaiset ryhtyivät 23.12. vastahyökkäykseen Perkjärven alueella. Hakalan mukaan se epäonnistui täysin, koska ei ollut harjoiteltu, kuinka johtaa 35 000 miehen joukkoja taistelussa. Tätä ei kuitenkaan kerrottu julkisuuteen.
Joulupäivän tilanteesta todetaan, että Kannaksella on suhteellisen rauhallista. Kannaksella sen paremmin kuin Päämajassa Mikkelissä ei Hakalan mukaan tiedetty, että pari päivää aikaisemmin Moskovassa oli juhlittu Stalinin syntymäpäiviä. Alun perin tarkoituksena oli ollut viettää niitä Helsingissä. Nyt Stalin antoi käskyn, että hyökkäys keskeytyy kunnes saadaan niin paljon voimia, että Suomen valtaamisessa varmasti onnistutaan.
Hakala kiinnitti huomiota myös siihen, kuinka suomalaiset pitkään ihmettelivät, miksi neuvostojoukot hyökkäsivät niin kiivaasti Taipaleen alueella. Vastaus tuli 10 vuotta sitten, kun professori Ohto Manninen löysi ns. Terijoen hallituksen julistuksen, joka on päivätty 2.12.. Sitä ei ole suinkaan päivätty Terijoella vaan Käkisalmessa. Käkisalmen nimi on vedetty myöhemmin yli ja korvattu Terijoella. Neuvostojoukot pyrkivät Taipaleen kautta Käkisalmen kaupunkiin.
Kun Neuvostoliitto oli saanut riittävästi uutta voimaa, alkoi suomalaisten väsyttäminen jatkuvalla tulituksella vuorokauden ympäri. Helmikuun alussa suomalaiset olivat Hakalan mukaan lopullisen totuuden edessä. Kun sota alkoi, Neuvostoliitolla oli Petsamon ja Terijoen välisellä alueella 30 divisioonaa, ja jokaisessa oli 17-19 000 miestä. Suomalaisilla oli yhdeksän divisioonaa. Helmikuun alussa Neuvostoliitolla oli asemissa 48 divisioonaa, mutta suomalaisilla edelleen samat yhdeksän.
Lisäksi neuvostojoukoilla oli nyt 150 tykkiä jokaista rintamakilometriä kohti eikä sellaista ollut koettu koskaan aikaisemmin. Päämajan tiedotteessa vihollisen kerrottiin hyökänneen 9.2. Punnusjoen ja Pasurin alueella ja menettäneen samalla 700 miestä. 12.2. kerrotaan, että on tuhottu noin 100 panssarivaunua.
Taistelut olivat Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alku, jossa tykeillä ja panssareilla tulitettiin Muolaanjärven ja Kaukjärven eli Summan väliä. Suomalaisten tiedotteessa kerrottiin, että vihollisen kaatuneita oli jäänyt tuhat Muolaanjärven jäälle. Joukot alkoivat kuitenkin väsyä ja Hakalan mukaan se näkyi tiedotteessa 16.2., jossa todettiin, että vihollinen onnistui tunkeutumaan asemiin. Hakala mainitsi, että hänen oma appiukkonsa oli tuolloin hevosmiehenä Pasurinkankaalla ja haki kaatuneita etulinjasta ja piti ajanjaksoa elämänsä ikävimpänä.
Mannerheim antoi 16.2. vetäytymiskäskyn ja uusi joukkojen väliasema oli Salmenkaidassa. Salmenkaidan tapahtumista tiedotteissa kerrottiin, että 23.-25.2. venäläiset menettivät tuhat miestä ja suomalaiset saivat sotasaalista.
Vaikka hyökkäyksiä pystyttiin torjumaan, tappiot olivat Hakalan mukaan raskaat. Kokonaisuutena Hakala arvioi, että sotapahtumat Muolaassa ovat jääneet Summan varjoon, vaikka myös Muolaa oli merkittävä taistelupaikka. Suomen armeijan tilasta kertoo paljon se, että sodan päättyessä tykistöllä oli jäljellä 250 kranaattia.
Anne Kuorsalo
_____________________________________________________
Evakkovaellus Urjalassa 10.7. 2010
Neljäs valtakunnallinen Evakkovaellus järjestetään ensi heinäkuussa Urjalassa.
Evakkovaellus on tunnematka, joka on kunnianosoitus kaikille evakoille ja
heidän selviytymiselleen.Evakkovaellus on lauantaina 10.7. ja se kulkee Urjalan aseman läheltä Urjalan
kirkonkylään Laukeelaan. Kävelymatkaa on noin seitsemän kilometriä. Päävastuun
vaelluksen järjestämisestä kantaa Urjalan Karjalaiset ry. Lisäksi
järjestelyissä ovat mukana Evakkolapset ry ja eri yhdistyksiä Urjalasta."Halusimme Evakkovaelluksen Urjalaan, jotta myös ikääntyneet pääsisivät
vaellukselle, sillä moni Etelä-Suomessa asuva on pitänyt matkaa Virolahdella
järjestettyyn vaellukseen liian pitkänä", sanoo Eija Järveläinen, Urjalan
Karjalaiset ry:n puheenjohtaja. Lisäksi hän painottaa sitä, miten juuri Urjala
on ollut monelle evakolle ensimmäinen kosketus uusille asuinseuduille. Urjalan
asemalle tuli useita evakkojunia, joilla saapuneet sitten siirtyivät muihin
lähikuntiin.Evakkovaelluksen avajaisiin suunnitellaan näytelmäkohtausta, jossa evakoita
"huutokaupataan". Eräänlainen huutokauppa oli todellisuutta evakoiden
saapuessa, kun paikalliset isäntäperheet saattoivat valita keitä ottivat
taloihinsa asumaan.Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta Talvisodan päättymisestä. Eija Järvinen
viittaa siihen, miten vuosipäivänkin takia on hyvä pysähtyä miettimään sitä,
miltä tuntui kun kotiseutu oli pakko jättää eikä tulevasta tiedetty aina edes
sitä, missä on seuraava yösija.Aikaisemmille Evakkovaelluksille on osallistunut useita satoja vaeltajia.
Evakkovuosien tunnelmaa on viritetty pukeutumalla sotavuosien asuihin, mutta
evakkovaellukselle voi yhtä hyvin osallistua myös nykypäivän vaatteissa.
Vaellus päättyy Laukeelassa kenttälounaaseen ja kenttähartauteen.Evakkovaellus on maksuton tapahtuma. Ruokailusta ja bussikuljetuksesta autojen
parkkipaikalta avajaispaikalle peritään maksu.Vaellus on järjestetty aikaisemmin kolme kertaa, kahdesti Virolahdella ja
kerran Lohjalla.
Karjalaisten kesäjuhlat Tampereella 15.6.2008
Urjalalaisia lähdössä lippumarssille Pyynikin urheilukentältä. Kymäkoskelaisten lippuryhmä. Karjalaisen Nuorisoliiton tanhuryhmässä oli myös pieniä esiintyjiä. Etelä-Hämeen lippulinna valmiina lähtöön.
